sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Xina ola oeskabadon

Se on taas vierähtäny joku tovi ku ollaan viimeksi päivitelty blogia joten ajateltiin nyt ottaa itteä niskasta kiinni ja kirjottaa. Ihan aluksi otsikossa on lukijoille pieni arvoitus. Kyseessä on suomenkielinen lause belgialaisen jäpikän kirjoittamana. Arvauksia otetaan vastaan. Paljohan sitä on kerenny tapahtua mutta pitää nyt jotaki highlighteja laittaa tännekki. Elikkäs viime viikon loppuna tytöt kävi turistina Gentin keskustassa ja vierailtiin Gravensteenin linnassa. Saatiin heti alussa sellaset digitaaliset oppaat, joihin oli tehty elokuva esittelemään linnaa. Lipellä loppu mielenkiinto heti alussa tähän mutta Lape vanha historiantuntija halusi kuunnella tarinan loppuun. Linna oli hieno ja Lipen mieleen oli erityisesti kidutushuone, jossa oli kaikenlaisia vanhoja kidutusvehkeitä jne. Oli kyllä semmosia vempeleitä, että oltiin ihan tyytyväisiä ettei olla sitä aikaa eletty. Samaisena viikonloppuna käytiin myös pitkä lenkki täällä talon läheisellä seudulla ja löydettiin kardemummaaki luontaistuotekaupasta joten päästään leipomaan pullia :P




Nyt on tosiaan jo toinen harjotteluviikko takana ja hyvin on menny molemmilla. Kummassakaan paikassa ei oo oikein tietoa mitä se toimintaterapia sisältää ja Lipellä ei tosiaan oo sitä ohjaavaa toimintaterapeuttia joten kädet on aika vapaat. Laura taas on päässy tutustumaan ihmeelliseen laitteeseen, joka on jumalan lahja toimintaterapialle. Tai sitte ei. Lipe on kulkenu nyt talon pariskunnan mukana töihin joten matka kestää vähän vähemmän aikaa. Lipe muuten huomasi että täällä on otettu suomalainen ohvi hyötykäyttöön dödön tilalle, sillä joka aamu autossa on sellaset tuoksut että huh huh. Pitkiä päiviä tulee tehtyä töissä joten ei oo hirveesti iltasella kerenny blogia päivittelemään. Viime viikon keskiviikkona kuitenkin päätettiin näin jalkapallon suurina ystäviä (:D) lähteä kaupunkiin kattomaan Suomi-Belgia jalkapallo-ottelua baariin. Kerättiin kyllä paljon katseita osaksemme kun tuuletettiin Suomen jatkoajalla tekemää tasoitusmaalia. Pelihän päätty sitten tasan 1-1. Saatiin kyllä kuulla kuittia tuuletuksista seuraavassaki baarissa ja joku oli fiksusti jo kerenny päätellä että ollaan Suomesta.

Torstaina oli sitte työpäivä ja kummasti 3-4h yöunilla jakso porskuttaa mutta iltasella uni sieppasiki sitte jo yheksän aikaan. Perjantaina sitte oli jo kummasti virtaa ja tyttäret suuntasi erasmusopiskelijoiden tervetulobileisiin. Paljon oli väkeä ja bongattiin myös suomalaisia opiskelijoita sieltä. Olut on kyllä halpaa ja hyvää mutta Lauralla on hieman ongelmia ku täältä ei saa ollenkaa siidereitä. Bileethän kesti sitten pikkutunneille asti koska täällähän ei tunnetusti se valomerkki tule vielä puoli 4 aikoihin. Seuraavana päivänä suunnattiin sitten kaupungille shoppailemaan ja jotakinhan sieltä tarttu mukaan. Lauantaina sitten sipattiinki jo 8 aikaan illalla. Tarkotus oli ottaa vaan pienet päikkärit ennen uutta baarireissua, mutta päikkärit muuttuki 14 tunnin yöuniksi. Olikohan meillä univelkaa?

Tällä viikolla ollaanki sitten juhlittu Lauran synttäreitä ihan pitkän kaavan mukaan. Varsinaisena synttäripäivänä tiistaina sai Lape kokea monta yllätysten hetkeä. Ensimmäinen oli ku Lipe kajautti aamulla kuuden aikaan paljon onnea vaan vähän karhakalla aamuäänellä. Seuraavaksi oliki sitte vuorossa Lipen valmistama aamupala joka sisälsi mm. suklaata ja tuoreita briocheja. Njam. Päivän aikana Laura sai kokea paljon pusuja, sillä täällä päin synttärisankarille annetaan aina 3 pusua poskelle. Kotiin tullessaan Lapea odotti suklaakakku päivän teeman mukaisesti. Sen jälkeen lähdettiin sitten vuokraemännän kera kaupungille syömään vihdoin ja viimein niitä kuuluisia belgialaisia ranskalaisia. Sanotaanko ettei sillä rasvamäärällä pahalta voi maistua:D

Yllätykset jatkuivat sitten keilailun merkeissä, jossa synttärisankari oli häntäpäästä ensimmäinen. Lipe oli kova ennakkosuosikki ennen kuin pelin ainoa kasklahkeinen vei voiton nenän edestä. Keilauksen jälkeen siirryttiin pelaamaan bilistä. No eihän se siihen vielä ilta loppunut vaan päätettiin jatkaa porter houseen, joka on paikallinen vaihtaribaari. Vähän aikaa siellä oltuamme huomattiin että oltiin eksytty lepakkobileisiin. Vähän aluksi ihmeteltiin että miten ne tytöt tuijottelee niin pitkään:D Synttärijuhlat venähti sitte vähän ajateltua pitemmäksi ja seuraava harjoittelupäivä vierähti yhden tunnin yöunilla aivan mallikkaasti. Ei kyllä ajateltu kokeilla silti ihan heti uudestaan.


Jossai vaiheessa oli tosiaan suunnitelmissa että lähetään viikonlopuksi Pariisiin, mutta koska hyvät hostellit oli jo buukattu, ajateltiin lähteä myöhemmin paremmalla ajalla. Torstaina oltiin jo lähössä katsastamaan Brysselin yöelämä, mutta viime hetkellä vuokraemäntä ilmoitti etteivät he jaksakkaan lähteä. No eihän sitä hyvää bilemeikkiä kehdannu hukkaan heittää joten piti suunnata sitten Ooverporttiin, jossa paikallinen opiskelijakunta viettää yöelämäänsä. Torstaina oli muutakin syytä juhlaan, sillä Belgia oli tehnyt uuden maailmanennätyksen olemalla ilman hallitusta yli 300 päivää. Niin ja muuten torstaina aurinko helli meitä ja lämmintä oli +14! Terassikausi avattu.


No perjantaina käytiin sitten kaupungilla vähän shoppailemassa. Illalla päätettiin sitten suunnata erasmusopiskelijoille järjestettäviin bileisiin kaupunkiin. Aluksi päädyttiin kuitenkin jonnekin ihan muualle, sillä luultiin että bileet on samassa paikassa kuin viime viikolla. Hetken ympärille katsottuamme huomattiin, että paikalla oleva väki koostui lähinnä 16-v teinipojista ja -tytöistä ja että kyseessä oli partiobileet. Ei viihdytty kovin kauaa ja oikeat bileetkin onneksi löyty. Ilta oli kaikinpuolin onnistunut ja lukijoille tiedoksi ettei amerikkailaisille kannata haukkua amerikkaa. Tosin amerikkalainen hemmo kuitenkin ystävällisesti lupasi tehdä Lapelle täydellisen hymyn (kyseessä oli plastiikkakirurgi).


Lauantai meni sitten lepäillessä ja ilma oli päivään sopiva: satoi kaatamalla vettä koko päivän. Oltiin jo päätetty ettei lähetä mihinkää, mutta kutsu kävi kaupungille ja Lipe päätti lähteä vähäksi aikaa pyörähtämään. Lape päätti fiksusti skipata ja jäädä kotiin lepäilemään, mutta loppujen lopuksi se ei välttämättä oli kaikista fiksuin valinta. Laura joutuikin keskellä yötä auttamaan belgialaisen kaiffarin mutaan uponnutta autoa ylös. Siinä sitte pari tuntia vierähtikin rattoisasti kun autoa kaivettiin ylös ilman lapiota. Kyllä tuli nyt ratian kumpparit tarpeeseen:D Kuulostaa ehkä pahalta mutta tämä on kyllä hauskin tarina mitä tältä reissulta on tähän mennessä jääny käteen ja ollaan piristetty sunnuntaita nauramalla koko päivä tälle:D

Seuraavassa on muutamia kuvia reissun varrelta:


Gravensteenin linna

Gent






Extra blond - Lapelle.

Entisaikojen epilepsian hoitoa

Siinä on tosiaan sitte kolmen ihmisen eväät, kaikki meni:D
Belgialaisia sökerimössökarkkeja







Kyllä oli Lapella pää pyörällä ku epspanialainen gentlemanni pyöräytteli salsan tahtiin.


Mistä sitä aloittais?



Keskustelun taso on muutenkin tällä viikolla ollu aika heikkoa mutta hauskaa on kyllä piisannu. "Miksi sulla on auki se takki?" "Ai miten auki?" "No siten että se ei oo kiinni?:D" Tämä viikko on kyllä ollut hauska ja tapahtumarikas, joten eiköhän ens viikolla voikin sitten ottaa vähän lepimmin. Niin ja lauantain ehdottomia highlighteja oli homemade makaroonilaatikko ja Fazerin sininen :P


Tapahtumarikkain terveisin Lipe ja Lape





keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Muuttoja ja merisairautta

Täällä sitä ollaan taas seikkailtu ja eihän ne kaikki oo ihan nappiin menny. Lääkärillä käynti meni yllättävän hyvin ja molemmat saatiin englanniksi toimeuduttua. Nyt on terveen paperit molemmilla ainaki toistaseksi! Tässä ollaan pari päivää harjoittelupaikoissa ihmetelty ja ollaan tultu siihen tulokseen, että toimintaterapia ei oo ihan sitä mitä Suomessa. Täällä vähän kaikki tekee kaikkea, eikä niin selkeitä rooleja ole kuin Suomessa. Meillä oliski paljoki muutosehdotuksia, mutta taidetaan pitää suut supussa ja hymyillä kauniisti:) Hyvin ollaan kumminkin molemmat viihdytty omissa paikoissa ja Lipen flaamin sanavarasto koostuu tällä hetkellä leipomiseen liittyvistä sanoista kuten hiiva(gist), jauho(bloeum) ja niin edelleen. Vähän muutakin on jo pitänyt opetella sillä Lipen asiakkaat ei tosiaan puhu englantia. Pakollinen lause, joka oli heti opittava oli etten puhu flaamia:) Lauran harjottelupaikassa ollaan vähän rankemmalla linjalla ja Lapelle pidetään joka iltapäivä sanakokeet 10 sanasta. Parin kuukauden jälkeen on jo mukava sanavarasto koossa:D


Ja tässä harjoittelun lomassa ollaan tosiaan muutettu kaks kertaa. Eilen muutettiin keskustaan ja tänään takasi:D Me niin paljo tykätään tästä näitten 25kilon laukkujen roudaamisesta (+ tietenki muut kamat ) ja pirun kalliilla taksilla ajelusta että päätettiin heittää vauhtimutka keskustassa. Tytöt sitte kumminki palasi maitojunalla kotia ku huomasi, että ulko-oven alla oli miehen mentävä aukko, asunto oli todella kylmä, yläkerran naapurin aamuun asti jatkuneet bileet ei innosta ja pisteenä iin päälle aamulla lattia tulvi vedestä. Aamuun mennessä oli jo kyllä niin pinna täynnä koko asuntoa että katsottiin paremmaksi lähteä äkkiä pois ja onneksi entinen vuokraemäntä otti meidät ilolla takaisin. Kuitenkin naapurin koko yön kestänyt huuto, mökä, portaissajuoksu, karaoke, musiikin soitto, huonekalujen siirtely (oli vissiin just yöllä pakko laittaa sisustus uusiksi) ja tömistely oli tehnyt meihin niin lähtemättömän vaikutuksen, että ajateltiin aamulla vetäistä krapulaisille naapureillemme kunnon serenadit kovaa ja korkealta. Sillä taidonnäytteellä ei kannata Idolsiin pyrkiä, paremminki ehkä huutajiin:D onneksi asunnon omistajakaan ei ottanut vesivahinkoa ja meidän lähtöä kovin vakavasti, totesi vaan ettei ole kaupungissa juuri nyt ja että "no worries".

No ei se tässä kuvassa niin isolta näytä mutta, jos ei miehiä niin ainakin rottia tuolta välistä pääsisi.

Mietittiin tuossa jo kyllä että ollaan vissiin 21-vuotiaina tultu jo vanhoiksi ku ei kiinnosta läpiyön jatkuva biletys vaan ennemminkin maaseudun rauha:) Aamulla saatto olla naama nurinkurin mutta kyllä tämä kaikki hässäkkä myöhemmin jo nauratti. Loppu hyvin kaikki hyvin. Huimastihan meidän oloa paransi kaupungissa nautittu ihana aamianen, jossa oli kaikkea ihanan sokerista, rasvasta ja suklaista. Njam! Suklaa auttaa joka tilanteeseen. Meidän motto kävi taas toteen:) Niin ja hommattiin samalla itellemme vapaapäivät harjottelusta koska tämän asian setvimiseen meni yli puolipäivää. Ajateltiin tietenki käyttää menetetty aika hyödyllisesti tehtävien parissa.... tai sitte ei. käytiin kaupassa ostamassa suklaata, nachoja, tacokastiketta ja pizza-ainekset ja pidettiin kunnon mässy päivä. Ah, kyllä omatekoinen pizza maistuu täällä Belgiassakin taivaalliselta. Itse pizzan teko ei kuitenkaa ollu mitään aivan yksinkertaista puuhaa. Kaupastahan piti ensinnäkin löytää vehnäjauhoja. Luulis että on helppoa, mutta ei. Kaikki tekstit on vaan ranskaksi ja flaamiksi. Onneksi lipe oli oppinu harjottelussa jauhon ja hiivan flaamiksi, joten pienen etsinnän jälkeen nämä löyty. Sitte ohjeita lukemaan. Noh, neki tietty flaamiksi. Piti sitte vaan kokeilla samaan malliin kun kotosuomessa ja toivoa parasta. No kyllähän se siitä sitte onnistuki ja lähes samanlainen pohja tuli. Hyvä me:)

"Voiko ihanammin aamu enää alkaa?"




Niin ja kauppareissusta sen verran, että kun meidän (Lapen ja Lipen) suurperhe lähtee ostoksille, siihen ei yks ostoskärry meinaa riittää. Ostettiin tänäänki niin paljo tavaraa, ettei meinannu autoon sopia. Niitä saa sitte taas jonku aikaa mussuttaa. Tai sitte meidän ruokahalulla ei kovinkaa kauaa. Ajateltiin muuten jokupäivä leipoa pullaa täällä mutta eihän sekään ollu niin yksinkertaista. Kardemummaa ei meinannut millään löytyä ja lopuksi löyty sitte pussi täynnä jyväsiä ja jonka kyljessä luki ainaki kardemumma. Saa nähä mitä siitäki pullan teosta tulee.. Täällä on kyllä jännä että aina kun joku on syömässä, toivotetaan hyvää ruokahalua. Siis aina! Oli kyseessä aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala tai mikä muu ruokailu tahansa.

Mutta tämmöistä tällä kertaa. "Don't worry, be happy ending"



Kelluvin terveisin Lipe ja lape